Idiootti!

Ah niin armas naapurini on niin pöljä, ettei tajua, että jos sisällä palaa valot, ulkona on pimeää, ja kyylää tuuletusikkunasta, niin se todellakin näkyy ulos. Näin kävi taas äsken, kun ajoin autollani pihaan. Se on varmaan opetellut tunnistamaan autoni äänen, koska aina kun tulen kotiin, hahmo ilmestyy ikkunaan. Aika pelottavaa. Eikä siinä vielä kaikki. Postiluukustani roikkui taas imelälle partavedelle löyhkäävä muovipussi. Pussissa oli päiväysvanhoja leivoksia ja kirje. "Hei! Tämä leivos sinulle! Toivon sinulle kaikkea hyvää!" Alkaa vituttaa pikkuhiljaa. Seuraavan kerran, kun oveeni ilmestyy joku perkeleen pussukka, en koskekaan siihen, vaan jään tarkkailemaan montako päivää se siinä roikkuu. Jos vaikka sitten rakas naapurini tajuaa, etten halua hänen kälysiä eväitään. Se kuitenkin tietää, että olen kotiin tullut, enkä esimerkiksi matkoilla. Ukolla kun tuntuu olevan tarkasti tiedossa, koska olen kotona, ja koska en, sillä nuo kirjeet ja pussukat ilmestyvät aina poissaollessani. Kerrankin olin pois vain puoli tuntia, kun oli ilmestynyt kirje. Eli se perkele syöksyy tänne heti kun olen lähtenyt. Kohta alkaa oikeasti ahdistaa...